TULLA - www.tulla.fi

KANGASNIEMEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
Pikalinkit: Yleistä | Jätteiden hyödyntäminen ja käsittely kiinteistöllä | Jätteiden keräyspaikat | Jätteiden keräysvälineet | Jätteiden kuljetus | Erityisjätteet | Ongelmajätteet | Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus | Muut määräykset

1.1.2009 voimaan tulleet jätehuoltomääräykset.
Tutustu myös: Jätelaki

1. luku: YLEISTÄ

1 § Soveltamisala

Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä jätelain 17 §:n nojalla annettuja yleisiä jätehuoltomääräyksiä.

Näitä määräyksiä ei sovelleta sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, eläinlääkintälaitosten sekä muiden tutkimus- ja hoitolaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän ja pistävän jätteen keräilyyn, niiltä osin kuin niistä on määrätty erikseen.

Näitä määräyksiä ei myöskään sovelleta tartuntavaarallisen liha- ja lihanpakkausjätteen eikä tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätejakeiden (mm. keräyspaperi, romurenkaat, romuajoneuvot, sähkö- ja elektroniikkalaiteromut) käsittelyyn niiltä osin, kun niiden keräyksestä ja lajittelusta on säädetty erikseen.

2 § Määritelmät

Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan:

aluekeräyspisteellä miehittämätöntä kunnan tai jätteenkuljetusyrityksen ylläpitämää keräyspaikkaa, jonne voi jättää asumisessa syntyvää yhdyskuntajätettä ja jonka käyttöoikeus on ainoastaan käyttömaksun maksavilla.

biojätteellä (kompostoituva jäte) eloperäistä elintarvike- ja puutarhajätettä, joka on kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa, kiinteää ja myrkytöntä;

elintarvikejätteellä ruoan valmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneitä ruoka-aineksia ja elintarvikkeita sekä ruoan tähteitä samoin kuin elintarvikkeiden ja rehujen valmistuksessa sekä elintarvikkeiden kaupassa syntyvää biojätettä;

energiajakeella polttokelpoista jätettä, joka ei ole muuta hyötyjätettä ja joka ei sisällä polttamisen kannalta haitallisia aineita;

ekopisteellä paikkaa, johon on sijoitettu yhteiseen käyttöön tarkoitettuja hyötyjätteiden keräysvälineitä;

erityisjätteellä jätteitä, jotka vaativat erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana, kuten jätteen välitöntä peittämistä loppusijoitusalueella, mutta jotka eivät ole ongelmajätteitä. Erityisjätettä ovat mm. saostus- ja umpisäiliölietteet, käymälä- ja välppäjäte, maasuodattimen suodinkerrokset ja -suodatinmateriaali, pienpuhdistamojen suotimet, eläinjätteet, rasvanerottimen liete sekä erityisen haiseva tai pölyävä jäte, öljyn-, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteet, pienpuhdistamolietteet ja fosforierotuskaivojen jätteet;

hyötyjätteellä (hyödynnettävä jäte) jätettä, joka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai jonka sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää. Hyötyjätteitä ovat mm: keräyspaperi, pahvi, energiajae, biojäte, lasi, metalli ja puu;

järjestetyllä jätteenkuljetuksella jätelain 10 §:n mukaista kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä olevaa yhdyskuntajätteen kuljetusta;

jäteasemalla miehitettyä jätteenkuljetusyrityksen ylläpitämää keräyspaikkaa, johon voi toimittaa useimpia jätejakeita;

jätehuollon toteuttajalla jätehuoltoyhtiötä, tuottajayhteisöä, kuntaa tai muuta tahoa, joka käytännössä vastaa kyseessä olevan jätteen jätehuollosta;

jätteiden keräyspaikalla keräysvälineiden sijaintipaikkaa keräysvälineineen;

jätteiden keräysvälineillä astioita, säiliöitä, puristinsäiliöitä, lavoja ja muita vastaavia laitteita, joihin jätteet kiinteistöllä kerätään kuljettamista varten;

keräyskartongilla käytöstä poistettuja kierrätyskelpoisia kuitu- ja kartonkipakkauksia sekä pieniä määriä aaltopahvia niiden kiinteistöiden osalta, joissa sitä ei erilleen kerätä omana lajikkeenaan;

keräyslasilla käytöstä poistettuja kierrätyskelpoisia tyhjiä lasipakkauksia ja muuta kierrätyskelpoista lasijätettä;

keräyspaperilla käytöstä poistettua puhdasta ja kuivaa kierrätyskelpoista paperia;

pahvilla käytöstä poistettua puhdasta ja kuivaa kierrätyskelpoista ruskeaa pahvia, kuten aaltopahvilaatikot, sekä ruskeaa kartonkia ja voimapaperia;

kimpalla kahden tai useamman lähikiinteistön yhdessä ylläpitämää yksityistä jätteiden keräysvälinettä järjestetyssä jätekuljetuksessa;

kompostoinnilla biologisesti hajoavan jätteen käsittelyä hapellisissa olosuhteissa, siten että nopeutetaan sen luonnollista hajoamista;

käymäläjätteellä kuivakäymälöissä syntyvää ulosteperäistä jätettä;

lietteellä yhdyskuntajätevesien käsittelyssä muodostunutta saostus- ja umpisäiliölietettä sekä puhdistamolietettä;

metalliromulla käytöstä poistettua metallia;

pienmetallilla käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta pienikokoista metalliromua;

ongelmajätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;

puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää biojätettä;

rakennusjätteellä lajittelematonta rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätettä;

sekajätteellä asumisessa syntyvää ja siihen rinnastettavaa jätettä, joka jää jäljelle, kun hyötyjätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet kerätään erikseen;

taajamalla asemakaavoitettua aluetta (tai erilliseen karttaliitteeseen merkittyä aluetta), pois lukien ranta-asemakaavoitetut alueet;

tuottajavastuulla tuottajan velvollisuutta huolehtia markkinoille luovuttamiensa tuotteiden ja niistä syntyvien jätteiden uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista;

yhdyskuntajätteellä asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, ei kuitenkaan hyöty-, ongelma-, käymälä- sekä erityisjätteitä;

yleisillä jätteiden vastaanottopaikoilla jäteasemaa, ekopisteitä, tuottajayhteisön järjestämiä keräyspaikkoja, kunnallisia jätevedenpuhdistamoja sekä maa-ainesten ja puutarhajätteiden vastaanottopaikkoja.

>> Sivun alkuun

2. luku: JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ

3 § Kompostointi

Biojätteiden ensisijainen käsittelymenetelmä kiinteistöllä on kompostointi. Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntynyttä biojätettä.

Elintarvikejätteen kompostointi on sallittu vain tarkoitukseen sopivassa jyrsijäsuojatussa kompostisäiliössä eli kompostorissa, jossa on kansi sekä pohja tai pohjaverkko. Talviaikaan käytettävän kompostorin tulee olla lämpöeristetty.

Puutarhajätettä voidaan kompostoida ilman kompostoria. Tällöin kompostointi tulee kuitenkin hoitaa niin, että siitä ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa.

Käymäläjätteen kompostoinnin tulee tapahtua sitä varten erikseen suunnitellussa haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa, josta valumavesien pääsy maaperään on estetty.

Lannan ja lietteiden yms. ammattimaiseen ja laitosmaiseen kompostointiin on haettava ympäristönsuojelulain mukainen lupa.

Kompostointi on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu eläin- tai hajuhaittoja, roskaantumista, vesien pilaantumista tai muuta haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Kompostoijan on huolehdittava, että komposti on riittävän ilmava, kostea sekä sisältää sopivasti ravinteita ja että komposti saavuttaa tarvittavan lämpötilan. Kompostiin ei saa laittaa jätteitä, jotka eivät kompostoidu tai haittaavat kompostointia. Kompostoituneiden elintarvikejätteiden tulee olla selvästi kompostoituneita ennen niiden poistamista säiliöstä.

Biojätteen ja puutarhajätteen kompostorit on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu haittaa naapureille eikä ympäristölle. Avointa kompostia ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta eikä avointa kompostia ja biojätteen kompostoria 5 m lähemmäksi tontin rajaa ilman naapurin suostumusta. Kompostori voidaan kuitenkin sijoittaa hyväksytyissä rakennuslupapiirustuksissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan.

Nämä määräykset eivät koske kompostointia, johon on myönnetty ympäristölupa.

4 § Jätteiden poltto

Jätteen hävittäminen polttamalla on kielletty tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä lämmityslaitteessa tai uunissa saa polttaa risuja ja oksia sekä puhdasta, kuivaa, kyllästämätöntä ja maalaamatonta käytöstä poistettua puutavaraa. Paperia ja pahvia saa polttaa vain sytykkeenä.

Taajaman ulkopuolella saa avotulella polttaa risuja, oksia, kantoja, lehtiä ja puhdasta puuta.

Kaikessa polttamisessa on otettava huomioon, etteivät savukaasut saa aiheuttaa haittaa ympäristölle tai naapureille.

Nämä määräykset eivät koske laitosmaista jätteenpolttoa, johon on myönnetty ympäristölupa.

5 § Muu omatoiminen käsittely

Muu kuin 3 ja 4 §:ssä tarkoitettu jätteiden omatoiminen käsittely on kielletty ilman ympäristöviranomaisen lupaa tai hyväksyttyä suunnitelmaa.

Jätteiden hävittäminen maahan hautaamalla on kielletty. Kuolleiden eläinten hautaamisesta on voimassa, mitä siitä erikseen määrätään.

Puutarhajätteiden vienti yleisille, kuten puisto-, metsä- ja viheralueille on kielletty.

>> Sivun alkuun

3. luku: JÄTTEIDEN KERÄYSPAIKKA

6 § Yleiset jätteiden vastaanottopaikat

Yleisillä jätteiden vastaanottopaikoilla jätteet tulee sijoittaa niille erikseen osoitettuihin paikkoihin annettuja ohjeita noudattaen. Väärinkäytöksistä peritään jätemaksutaksan mukainen korvaus.

Miehitetyille yleisille jätteiden vastaanottopaikoille jätteitä saa toimittaa vain erikseen määrättyinä aikoina. Jätteen tuojan on annettava tuotavasta jäte-erästä sen laatua, alkuperää ja tuottajaa koskevat tiedot samoin kuin tiedot laskutusta varten sekä muut viranomaisen määräämät tiedot. Vastaanottopaikan pitäjä voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, jota ei ole lajiteltu annettujen ohjeiden ja näiden määräysten mukaisesti.

Jätteiden poiskuljettaminen yleisiltä jätteiden vastaanottopaikoilta on sallittu vain toiminnanharjoittajan luvalla.

7 § Kiinteistön haltijan keräyspaikka

Kiinteistön haltijan on järjestettävä jätehuoltoa varten tarvittava keräyspaikka asuin-, toimisto-, tuotanto- ja palvelukiinteistöille.

Keräyspaikka tulee valita siten, ettei keräysvälineiden tyhjennyksestä aiheudu tarpeetonta vaaraa tai haittaa kiinteistön muulle käytölle, liikenteelle, ympäristölle eikä tyhjentäjälle. Keräyspaikan välittömässä läheisyydessä tulee olla raskaalle ajokalustolle riittävän laaja ja kantava kääntöpaikka.

Keräyspaikka on perustettava tasaiselle, vaakasuoralle ja kulutusta kestävälle alustalle siten, etteivät keräysvälineet jäädy alustaansa kiinni. Alueiden ja väylien, joilla keräilyvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Niiden kaltevuuden tulee olla sellainen, että alue on kaikissa olosuhteissa liikennöitävässä kunnossa. Jäteastian siirtoväylällä ei saa olla kynnystä, porrasta eikä muuta estettä.

Käytettäessä pyörällisiä jäteastioita jäteauton tulee päästä esteettömästi ja turvallisesti vähintään kuuden metrin etäisyydelle jäteastiasta. Jotta jäte voidaan kuormata, tulee muut keräysvälineet sijoittaa siten, että jäteautolla on esteetön pääsy niiden välittömään läheisyyteen.

Kiinteistö voi edellä mainitusta poiketen sopia jätehuollon toteuttajan kanssa keräyspaikan sijainnista. Tällöin keräysvälineen siirrosta tai lisäkuljetuksesta peritään jätetaksan mukainen lisämaksu.

Jos keräysvälineen tyhjentäminen edellyttää liikkumista yksityisellä tiellä, on tienpitäjällä vastuu tien kunnossapidosta. Jotta jäteauto voi liikkua tiellä kaikkina vuodenaikoina, myös kelirikkokaudella, tulee tienpitäjän osoittaa mahdollisten painorajoitusten aikana lupa kuljetusten suorittamiselle liikennemerkein.

Työpaikkahuoneistojen ja enemmän kuin kaksi huoneistoa käsittävän asuinkiinteistön keräyspaikka tulee sijoittaa riittävän etäälle kiinteistön ilmanottoaukoista ja asuinhuoneiden ikkunoista, ellei kunnan rakennusjärjestyksessä ole muuta säädetty.

8 § Kiinteistön keräyspaikan ylläpito

Keräyspaikan haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijaintipaikan kunnossapidosta, puhtaudesta, lumen aurauksesta ja liukkauden torjunnasta siten, että keräysvälineet voidaan esteettä ja turvallisesti tyhjentää. Alueet ja väylät, joilla keräysvälineitä siirretään, eivät saa olla liukkaita ja niiden valaistuksen tulee olla riittävä.

9 § Keräyspaikan suojaaminen

Taajamissa niiden asuinkiinteistöjen keräysastiat, joita käyttää vähintään viisi (5) asuinhuoneistoa, tulee sijoittaa jätekatokseen. Jätekatosta tai –huonetta ei saa käyttää muuna varastona, ellei varastotila ole selkeästi erillinen siten, ettei varastointi häiritse jäteastioiden tyhjentämistä.

Sisäänkäynti jätekatokseen tai jätehuoneeseen tulee järjestää suoraan ulkotiloista ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Oviaukkojen on oltava riittävän leveät, niin ettei keräysvälineiden siirtäminen aiheuta vaurioita rakenteisiin. Ovissa on oltava laitteet, jotta ovet pysyvät itsestään auki tyhjentämisen aikana. Tila on mitoitettava siten, että kukin keräysväline voidaan ottaa tyhjennettäväksi muita keräysvälineitä siirtämättä. Jätekatoksessa ja -huoneessa on oltava riittävä ilmanvaihto ja valaistus. Jätekatoksen rakentamisesta säädetään myös kunnan rakennusjärjestyksessä.

Jos jätteiden keräysvälineet suojataan näköesteellä, kuten aitauksella tai istutuksilla, tulee suojauksen olla riittävän väljä keräysvälineiden joustavaa tyhjennystä varten.

>> Sivun alkuun

4. luku: JÄTTEIDEN KERÄYSVÄLINEET

10 § Keräysvälineet järjestetyssä jätteenkuljetuksessa

Jätteen haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä. Keräysvälineet on valittava siten, että ne soveltuvat kerättävälle jätelajille ja käytössä olevaan keräysjärjestelmään ja ovat tyhjennysväli huomioon ottaen aina suljettavissa. Keräysvälineiden tulee olla ehjiä, tiiviitä ja koneellisen kuormauskäsittelyn sekä kuumapesun kestäviä. Kaikissa keräysastioissa on oltava pyörät ja vähintään neljäpyöräisissä astioissa pyörien on oltava kääntyviä. Keräysvälineiden käytöstä ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa käyttäjille, tyhjentäjille eikä ympäristölle.

Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineiden korjauksesta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta sekä siitä, etteivät jäteastiat pääse siirtymään paikoiltaan ja että keräysvälineiden kannet pysyvät kaikissa sääolosuhteissa suljettuina.

Keräysvälineet tulee pestä tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

11 § Useamman kiinteistön yhteinen keräysväline (kimppa)

Lähikiinteistöt voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää yhteistä jätteiden keräysvälinettä. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa yhteisen keräysvälineen käytöstä ja siitä luopumisesta sekä laskutuksen järjestämisestä on etukäteen ilmoitettava jätteenkuljetusyritykselle.

Kimpalle tulee olla nimettynä yhdyshenkilö, joka huolehtii myös tarvittavasta tiedotuksesta muille kimpan osakkaille ja yhtiölle. Kimppaan ei voi liittyä ilman kimpan suostumusta.

12 § Keräysvälineiden merkitseminen

Keräysvälineet tulee merkitä kyseistä jätelajia osoittavalla tekstillä.

Keräysvälineiden tyhjennyksistä vastaavan tulee huolehtia, että keräysvälineissä tai niiden välittömässä läheisyydessä on tyhjennyksistä vastaavan yhteystiedot.

13 § Keräysvälineiden täyttö kiinteistökohtaisessa keräyksessä

Keräysvälineeseen saa laittaa vain sellaista jätettä, jota varten keräysväline on tarkoitettu.

Keräysvälineen likaantumisen välttämiseksi jätteet tulee tarvittaessa pakata ennen niiden keräysvälineeseen laittamista. Biojätteen keräysvälineen puhtaana pitämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Jos järjestettyyn jätteenkuljetukseen soveltuva jäte ei kokonsa tai määränsä puolesta mahdu keräysvälineeseen, se voidaan tilapäisesti sijoittaa keräysvälineen välittömään läheisyyteen. Ylimääräinen jäte on pakattava niin, että jäteauton kuljettaja saa sen yksin turvallisesti ja helposti kuormattua. Mikäli ylimääräistä jätettä on huomattavasti normaalia jätettä enemmän, sen poiskuljettamisesta on sovittava yhtiön kanssa etukäteen.

Keräysvälineen välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa sellaista jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu vietäväksi jätteen käsittelypaikalle tai hyödynnettäväksi.

Sekajätteen keräysvälineisiin ei saa laittaa:

biojätettä (kompostoituva jäte);

palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä;

nestemäisiä jätteitä (ei nestemäisenä eikä pakastettuna);

ongelmajätteitä;

erityisjätettä;

aineita tai esineitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa jätteen tuojille, keräysvälineen
tyhjentäjille tai jätteen käsittelyyn osallistuville;

aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn
takia voivat aiheuttaa työturvallisuusriskin tyhjentäjälle tai vahingoittaa keräysvälinettä tai kuljetuskalustoa taikka vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista.

Hiekkaa, tuhkaa ja nokea voidaan laittaa sekajätteen keräysvälineeseen ainoastaan, jos ne ovat kylmiä, kauttaaltaan kytemättömiä ja tarkoituksenmukaisesti pakattuja eikä keräysvälineen sallittua enimmäispainoa ylitetä.

14 § Jätteiden lajittelu ja erilliskeräys kiinteistöillä

Kiinteistöillä on oltava erilliset keräysvälineet eri jätteille, ei kuitenkaan biojätteelle, mikäli se kompostoidaan kiinteistöillä.

Sekajätteen joukkoon ei saa laittaa keräyspaperia. Kiinteistön omistajan tai haltijan on järjestettävä tuottajanvastuun piiriin kuuluvan paperin keräys.

1) Omakoti- sekä enintään neljän asunnon kiinteistöillä

keräysastia sekajätteelle

keräysastia biojätteelle tai omatoiminen kompostointi.

Kiinteistöjen keräyspaperille on järjestetty alueellisia ekopisteitä, joihin ne tulee toimittaa. Kierrätyskelpoiset tavarat tulee toimittaa hyötykäyttöön.

2) Asuinkiinteistöllä, jossa on vähintään viisi huoneistoa

keräysastia sekajätteelle

keräysastia biojätteelle tai omatoiminen kompostointi

keräysastia pienmetallille

keräysastia energiajakeelle

keräysastia keräyskartongille

keräysastia keräyspaperille.

3) Toimisto-, liike-, koulu-, ravintola-, teollisuus- ja muut vastaavat kiinteistöt

keräysastia sekajätteelle

keräysastia biojätteelle tai omatoiminen kompostointi

keräysastia keräyspaperille

keräysastia tai rullakko pahville

keräysastia energiajakeelle.

Edellä mainitun jätteen keräys tai käsittely kiinteistöllä on toteutettava, mikäli ko. jätettä syntyy.

Kierrätyskelpoiset tavarat tulee toimittaa hyötykäyttöön.

Muut hyötyjätteet tulee viedä ekopisteisiin, jäteasemalle tai tuottajayhteisön järjestämiin keräyspisteisiin. Keräyspaperia koskevasta tuottajavastuusta on säädetty erikseen jätelaissa.

Rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujäte on lajiteltava ja hyötykäyttöön soveltuvat jätteet sekä rakenneosat on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätteestä sekä niiden lajittelusta hyötykäyttöön on säädetty tarkemmin VNp Rakennusjätteestä 295/1997.

>> Sivun alkuun

5. luku: JÄTTEIDEN KULJETUS

15 § Järjestetty jätteenkuljetus

Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan asumisessa syntyvä jäte sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettava teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyt muu kuin ongelmajäte.

Liittymisvelvollisuus järjestettyyn jätteenkuljetukseen koskee koko kunnan aluetta. Taajamassa liittymisvelvollisuus tulee hoitaa yhden tai useamman kiinteistön kiinteistökohtaisella keräyspaikalla. Muilla alueilla sijaitsevat kiinteistöt voivat vaihtoehtoisesti liittyä myös aluekeräyspisteen käyttäjäksi. Ne kiinteistöt, jotka eivät ole liittyneet järjestettyyn jätteenkuljetukseen, kunta määrää liittymään siihen.

Mikäli kiinteistö huolehtii itse biojätteen asianmukaisesta käsittelystä tai sillä on hyväksyttävä sopimus biojätteen hyötykäyttöön toimittamisesta, ei järjestettyyn jätteenkuljetukseen biojätteen osalta tarvitse liittyä.

16 § Keräysvälineiden tyhjennysvälit

Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa keräysvälineet on tyhjennettävä säännöllisesti siten, että tyhjennysväli on enintään seuraava:

Hyötyjätteet

kesällä 1.5.-30.9.

talvella 1.10.-30.4.

biojäteastia

1 viikko

2 viikkoa

energiajae

4 viikkoa

4 viikkoa

keräyskartonki

4 viikkoa

4 viikkoa

muut hyötyjätteet sopimuksen mukaan, kuitenkin enintään 16 viikkoa

Sekajäte

koko vuoden 1.1.-31.12.

kaikki kiinteistöt

4 viikkoa tai useammin

Kiinteistökohtaiseen keräykseen kuuluvan vapaa-ajan kiinteistön sekajäteastia tulee tyhjentää neljän viikon välein kesäaikaan 1.6.–30.8..

Jäähdytyslaittein varustetun biojätteen keräysvälineen tyhjennysväli voi kuitenkin olla enintään neljä (4) viikkoa.

Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa ympäristölle tai terveydelle haittaa, on kuljetettava viipymättä asianmukaiseen käsittelyyn.

Keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, ettei niistä aiheudu roskaantumista tai muuta ympäristö- tai terveyshaittaa. Hyötyjätteiden keräysvälineet on lisäksi tyhjennettävä niin usein, ettei astioiden ylitäyttymisestä aiheudu hyötyjätteiden sijoittamista sekajätteen joukkoon. Tarvittaessa kiinteistö voidaan velvoittaa siirtymään tiheämpään tyhjennysväliin. Sekajäte- ja energiajaeastioille voidaan poikkeustapauksessa ja erityisin perustein haettaessa myöntää pidennetty tyhjennysväli 8 viikkoa talviajalle.

Syntyvään jätemäärään nähden ylisuurten keräilyvälineiden käyttö ei oikeuta tyhjennysvälien pidennykseen.

17 § Jätteiden kuormausajat

Jätteiden kuormaaminen taajamassa olevalla asuinkiinteistöllä tai sen lähistöllä on sallittu arkisin kello 6-22 sekä poikkeuksellisesti lauantaisin kello 8-18 ja pyhäpäivinä kello 9-18.

18 § Jätteiden kuljettaminen

Jätteet on kerättävä ja kuljetettava niin, ettei keräilystä ja kuljetuksesta aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle eivätkä jätteet pääse kuormauksen ja kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön. Kaikenlainen pölyävä ja pienikokoinen kevyt jäte on kuormattava ja kuljetettava umpinaisissa säiliöissä niin, etteivät jätteet pääse leviämään ympäristöön.

Kuljetettaessa rakennustoiminnassa syntyvää tai muuta vastaavankaltaista jätettä avolavalla, on jätekuorma peitettävä niin, etteivät jätteet aiheuta tapaturmavaaraa eikä jätteitä pääse kuormauksen tai kuljetuksen aikana ympäristöön.

Jos kiinteistöllä syntyvät jätteet eivät poikkeuksellisen kokonsa tai suuren määrän vuoksi sovellu järjestettyyn jätteenkuljetukseen, on jätteen haltijan huolehdittava itse kuljetuksen järjestämisestä.

19 § Kuljetus aluekeräyspisteeseen

Aluekeräyspisteet ovat kunnan tai jätekuljetusyrityksen ylläpitämiä keräyspaikkoja ja niiden käyttöoikeus on ainoastaan käyttömaksun maksaneilla kiinteistöillä. Jätteet tulee toimittaa aluekeräyspisteeseen riittävän usein ja niin, ettei keräyspisteeseen aiheudu ylitäyttöä liian suurten kertaerien takia.

20 § Kuljetus ekopisteeseen

Ekopiste on tarkoitettu niiden asuinkiinteistöiden hyötyjätteille, joilla ei tarvitse olla kiinteistökohtaista hyötyjätekeräystä. Hyötyjätteet tulee toimittaa ekopisteeseen riittävän usein ja niin, ettei ekopisteeseen aiheudu ylitäyttöä liian suurten kertaerien takia.

>> Sivun alkuun

6. luku: ERITYISJÄTTEET

21 § Lietteet

Umpi- ja saostussäiliöt on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Lietteet tulee toimittaa kunnan osoittamaan käsittelypaikkaan tai muuhun luvalliseen paikkaan.

Öljyn-, hiekan- ja rasvanerotuskaivot on tarkistettava ja mitattava (öljypinnan korkeus) säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja tyhjennettävä tarvittaessa.

Jätteen haltijan on pidettävä kirjaa umpi- ja saostussäiliöiden sekä hiekanerotus-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisajoista ja -paikoista, jonne kaivoista kerätyt jätteet on toimitettu. Nämä tiedot on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Pienpuhdistamolietteet, rasvanerotuskaivolietteet, maasuodattimien suodinmateriaalit ja fosforinerotuskaivojen lietteet tulee ensisijaisesti ohjata asianmukaisen käsittelyn jälkeen hyötykäyttöön maanparannusaineeksi, mikäli ne täyttävät hyötykäytölle asetetut laatuvaatimukset. Tarvittaessa lietteet tulee ohjata kunnan osoittamaan käsittelypaikkaan tai muuhun paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä.

22 § Käymäläjäte

Kemiallisten käymälöiden käymäläjäte on toimitettava kunnan viemäriverkkoon vesi- ja viemärilaitoksen ohjeiden mukaisesti, tai muuhun luvalliseen paikkaan.

>> Sivun alkuun

7. luku: ONGELMAJÄTTEET

23 § Keräyspaikka kiinteistöllä

Mikäli kiinteistön haltija on järjestänyt keräyksen joillekin ongelmajätteille, tulee niitä varten olla erillinen lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, joista jätettä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen merkitty keräysväline. Kiinteistön haltijan on asetettava keräyspaikan käyttöä koskevat ohjeet kaikkien käyttäjien nähtäville sekä tiedotettava keräyspaikan käyttäjille siitä, kuinka ongelmajätteiden keräys kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty.

24 § Varastointi ja pakkaaminen

Kotitalouksien ongelmajätteet tulee ensisijaisesti säilyttää alkuperäispakkauksissaan. Ongelmajätepakkaukseen on aina merkittävä tieto sen sisällöstä sekä muut tarpeelliset tiedot kuljetusta, varastointia ja käsittelyä varten.

Romuakut on varastoitava joko lämpimässä tilassa siten, etteivät ne pääse rikkoutumaan tai ulkona sijoitettuna haponkestävään tiiviiseen astiaan. Vastaavasti muut ongelmajätteet, kuten loisteputket, kemikaalit ja muut vastaavat ongelmajätteeksi jääneet materiaalit ja aineet tulee säilyttää siten, että ne eivät pääse rikkoutumaan ja aiheuttamaan maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle ja ympäristölle.

Asbestijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja lujia pakkauksia tai säiliöitä. Asbestijätettä ei saa olla jätekuormassa sekoitettuna muihin jätteisiin. Asbestipakkauksiin ja säiliöihin on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä "Asbestijätettä, pölyn hengittäminen vaarallista". Pakkauksia ja säiliöitä on rikkoontumisen ehkäisemiseksi käsiteltävä varovasti ja huolellisesti. Asbestin vastaanottopaikassa on kuorman sisällöstä ilmoitettava henkilökunnalle ja käsittelypaikassa asbestijäte on purettava sille osoitettuun paikkaan.

25 § Käsittelyyn toimittaminen

Kerätyt ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa luvalliseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan.

>> Sivun alkuun

8. Luku: JÄTTEEN KAATOPAIKKAKELPOISUUS

26 § Selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta

Muuta jätettä kuin yhdyskuntajätettä jäteasemalle tuotaessa on vaadittaessa esitettävä selvitys jätteen alkuperästä ja kaatopaikkakelpoisuudesta. Jos jätettä säännöllisesti jäteasemalle toimittava jätteen tuottaja on toimittanut selvityksen jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta, ei tarvita kuormakohtaisia kaatopaikkakelpoisuusselvityksiä, ellei jätteen laatu tai ominaisuus ole muuttunut.

27 § Jätteen kaatopaikkakelpoisuus

Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta ja jäteaseman ympäristöluvan lupaehdot säätelevät jätteen vastaanottoa.

Liuottimien ja muiden haitta-aineiden osalta noudatetaan käytössä olevia pilaantuneille maa-aineksille asetettuja raja-arvoja.

Kaatopaikkakelpoisuuden selvittämistä varten tarvittavista tutkimuksista vastaa jätteen haltija, jonka on esitettävä todistus jätteen laadusta muun kuin yhdyskuntajätteen osalta tuotaessa sitä jäteasemalle. Todistus ei saa olla kahta vuotta vanhempi.

Maankaatopaikoilla otetaan vastaan vain puhtaita maa- ja kiviaineksia sekä niiden kaltaisina pidettäviä aineksia.

>> Sivun alkuun

9. luku: MUUT MÄÄRÄYKSET

28 § Tuottajavastuun alaiset jätteet

Tuottajavastuulle kuuluvat jätteet, kuten keräyspaperi, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sekä ajoneuvot ja niiden renkaat, tulee toimittaa tuottajayhteisön järjestämään vastaanottoon.

29 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto

Kaikissa yleisötapahtumissa tulee muusta sekajätteestä erotella ainakin seuraavat hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, jos sitä syntyy tapahtumassa: energiajae ja biojäte. Yleisötapahtuman järjestäjä on vastuussa hyötyjätteiden erottelua koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta.

Yleisötapahtuma-alueella tulee olla riittävästi keräysvälineitä ja roskakoreja ja ne on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti sekä pidettävä moitteettomassa kunnossa. Alueen puhdistus ja keräysvälineiden tyhjennys on suoritettava välittömästi tilaisuuden päätyttyä ja lisäksi aina keräysvälineiden täyttyessä tarpeen mukaan.

Yli kaksi päivää kestävien tilaisuuksien jätehuollon järjestämisestä on tehtävä suunnitelma esitettäväksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä.

30 § Kiinteistön haltijan tiedotusvelvollisuus

Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä.

31 § Poikkeusvalta

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, voi päätöksellään yksittäistapauksessa erityisestä syystä antaa luvan poiketa siitä, mitä näissä määräyksissä on sanottu. Ympäristönsuojeluviranomainen voi delegoida päätöksenteon alaiselleen viranhaltijalle.

32 § Tarkemmat ohjeet ja määräykset

Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa näitä jätehuoltomääräyksiä tarkentavia ohjeita ja määräyksiä.

33 § Voimaantulo

Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.1.2009. Samalla kumotaan aikaisemmat 1.4.2002 voimaan astuneet jätehuoltomääräykset.

Kangasniemen rakennus- ja ympäristölautakunta on hyväksynyt nämä jätehuoltomääräykset 26.8.2008.

>> Sivun alkuun

>> Tullan
aloitussivulle

>> Jätehuollon
aloitussivulle